maanantai 21. huhtikuuta 2014

lauantai reissu :)

Lauantaina kävimme vierailulla  Phong Nha - nimisessä paikassa. Se sijaitsee n. 200km Hue : sta pohjoiseen.  200 km matka taittui vain 4 tunnissa istuen bussissa.  Asfalttilla päälystetty tie oli täynnä erilaisia töyssyjä ja kuoppia, se tekikin matkasta haastellisen (nukkumisen kannalta ). 16 henkilön "minibussi" oli täysi ja meidän onneksi saimme bussin perältä 5 paikkaa, joihin mahduimme mukavasti istumaan. Jalkatila oli pikkuinen, varsinkin kun laittian täytti reppumme tai muiden matkustajien rinkat.

Olimme ostaneet päivän paketti matkan läheisestä matkatoimistostamme. Kokkolan vahvistuksemme oli aikaisemmin ehdottanut viikonloppu reissua Phong Nha:hiin, joten miksi emme olisi lähteneet vielä sielläkin käymään. Lähtö piti tapahtua 6:30 aamulla, jolloin meidät piti tulla matkanjohtaja noutamaan omalta hotellilta.. kuitenkin vain 45 min myöhemmin, jolloin jo odottelimme tien poskessa, meitä saavuttiin hakemaan . Eihän ne ajat aina niin justiinsa ole.. :D

 Tämä paikka on Vietnamin yksi suurimmista kansallispuistoissa, joka tämäkin paikka yksi UNESCO:n perintökohteista vuodesta 2003. Paketti matkaamme kuului ruoka, naposteltavaa ja venematka katsomaan todella vanhoja tippukiviluolia. Bussissa istuminen oli kyllä vaivansa arvoista, sillä luolat olivat upeat. Omat kuvani ei tuo luolia kyllä arvoonsa..

Matkan plussa ja miinus:
+ Englantia puhuva matkanjohtaja
- matkanjohtajan puheesta oli todella vaikea saada selvää








perjantai 18. huhtikuuta 2014

stay strong !

               "Olemme rikkaita vain sen perusteella mitä annamme toisille,
                      ja köyhiä sen perusteella mitä kiellämme toisilta."
— Anne-Sophie Swetchine


Viikko on taas opettanut paljon. On henkisesti ja fyysisesti hyvin rankkaa olla lastensairaalassa tekemässä harjoittelua. Kohtaamme päivittäin pieniä potilaita, joiden kunto vaihtelee suuresti. Ulkona on aamuisin jo yli 30 astetta lämmintä ja sairaalan ilmastoinnit eivät toimi. Tuulettimet ovat tarkoitettu potilaiden käyttöön ja ovat heidän omiaan. Huoneessa me, hoitajien vaatteissa sekä 20 muuta katsojaa. KUUMA !

Tällä viikolla lastenosasto on näyttänyt meille monenlaisia asioita, ripuli / oksentelu potilaiden hoidosta, munuiaspotilaiden hoidosta ja toimintaa teho-osastolla. Potilaiden ikä on vaihdellut n. 1,5kk-14 vuoteen.

Täällä Vietnamissa sairaalaan tullessa, ensimmäinen kysymys on että; " omistatko vakuutuksen ?" -> jos omistata niin hyvä, sillä hoidot voidaan aloittaa. Jos et, huonompi homma, sillä tarvitset sitten enemmän rahaa, jos haluat hoitoa.

Tapasimme erään vähemmistö kansaan kuuluvan äidin, joka oli saanut lapsensa hetki sitten. Lapsi oli hyvin pieni kokoinen ( n. 1500g) ja hieman huonosti kehittynyt. Kuulimme koskettavan tarinan siitä, että perheellä ei olisi rahaa kustantaa lapsen hoitoja. Lapsi tai tässä tapauksessa vielä hyvin pieni vauva, tarvitsisi nopeasti nesteytystä, verensiirron sekä lääkehoitoa. Sairaalan ylempi taho, ei suostunut aloittamaan hoitoja, ennen kun niin sanottu takuu maksu olisi maksettu. Taas yksi monista asioista joita ei vaan voi ymmärtää.. Mutta kuten hoitajat täällä meille ovat jo aikaisemmin sanoneet; "oppikaa hyväksymään paikalliset tavat ja käytänteet ".

Miten tämmöistä pystyy hyväksymään, kun puhutaan pienen lapsen hengestä!! Tälläsillä ajatuksilla tänään. Huomenna ollaan lähössä pienelle retkellä n. 200 km päähän Hue:sta. (reissu alkaa huomenna klol 6.30 , katellaan miten mä jaksan :S )

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Viikko 8 , Hue.


Eletään sunnuntaita, toiseksi viimeistä viikonloppuamme Hue:ssa. Kerron alkuu vähän kuluneesta viikosta. Vähän vaan sen takia, että mitään merkittävää ei sinäänsä ole tapahtunut ja loppuun laitan muutaman kuvan.

Alkuviikosta meillä oli etäopiskelu päivä ja teimme sairaalammelle posterin, eli julisteen jonka tarkoituksena on samalla neuvoa. Posterin aiheena meillä oli lasten ripuli, sen ehkäisy ja hoito. Meitä täällä on  7 sairaanhoitaja opiskelijaa ja kaksi tulkkia, on välillä hankala jakaa työtehtäviä. Päätimme kuitenkin, että HAMK:in tytöt tekee esityksen suomeksi, DIAK:kin tytöt + Kokkolan vahvistus kääntävät englanniksi ja tulkit myöhemmin vietnamiksi. Helppoa. Muutama minuutti ja työ oli tehty.

Keskiviikkona paikalliset juhlivat erään kuninkaan tekemiä asioita (tai synttäreitä ?) , joten meillä opiskelijoilla oli vapaa päivä. Oikeestaan viikkomme on ollut yhtä neppailua ja odottelua. Käytännössä meillä pitäisi olla pediatrisella osastolla, mutta koska Vietnamissa tarvitaan lupa mm. kaikkiin asioihin. Odottelemme lupaa osasto harjoitteluumme vielä.
paikallinen ambulanssi, joiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm. siirrot.

Perjantaina , kävimme osallistumassa seminaariin, jonka aiheena oli kehittää paikallisten hoitajien kirjaamistaitoja. Luento oli tottakai Vietnamiksi, ainoat kohdat englanniksi oli yleensä dia-esityksien lopussa jossa luku englanniksi kiitos..  :D

Perjantaina alku illaksi, meidät oli kutsuttu syömään. Eräällä Suomalais seurueemme jäsenellä oli syntymäpäivät. Saimmekin laittautua hyvällä syyllä näteiksi ja lähteä juhlimaan synttärisankaria. Paikalla meitä odotti todella iloinen yllätys, sillä (meille ) ruokana oli lihapullia ja perunoita sekä myös spagettia ja jauhenliha-tomaatti kastiketta. Alkuruokana oli kananmunia ja porkkanaraastetta jota oli ainakin ilmeisesti soijalla maustettu. Illan kruunasi vielä suklaa-hippukakku, joka oli tämäkin loistava valinta. Iltaa jatkoimme porukka vielä paikalliseen, pöytäämme saapui vahvistukseksi vielä muutama Hollantilainen tyttö, jotka olivat myös sairaalalla harjoittelussa.

MissVietnam valinta menossa.. 

Meidän SynttäriSankari oli kaikille naisille hommannut ranteeseen tämmöset kauniit kukkaset :)

Mieleen illalta jäi erityisesti eräs vanhempi mies, joka oli kotoisin California:sta, mutta viimeiset noin kolme vuotta viettänyt Vietnamissa. Maahan hän oli ensimmäisen kerran tullut vietnamin sodan aikoihin, mutta nyt hän oli projektin kautta rakentamassa kouluja tai kunnostamassa niitä.

Lauantai päivä menikin sitten huilaten, aamupäivästä suuntana puisto ja piknik. Voi mitä ihania herkkuja meillä olikaan, juustoja, keksejä, hedelmiä, patonkia, croisantteja .. Seurueeseemme kuului yhteensä 15 henkeä, mutta kaikille riitti hyvin ruokaa. Korttipelejä ja musiikkia, ja tietenkin muurahaisia.. mihinkä niistä nyt pääsisi.

piknikki lounasta

mä ja meijän tuutorit.

Hue:ssa alkoi eilen, yli viikon mittaiset festivaalit. Näyttävästi oli kaupunki laitettu kuntoon, sillat loistavat kauneuttaan, jokainen puu ja patsas on valaistu ja ihmiset kulkevat leningit päällä. Turisti kausikin on alkanut näkyä selkeästi täällä. Länsimaalaisia tulee vastaan jokaisessa kadun kulmassa ja ravintolassa. Paikalliset haluavat edelleen koskea ja osoitella meitä, mutta pienimmissä määrin verrattuna alkuun  ( tai sitten tämmöiseen alkaa olemaan jo niin tottunut) .

Vähiin käy ennen kun loppuu, meidän "listalta" löytyi myös paikallinen riksa kyyti, joka tuli tämäkin eilen koettua. Huikeeta menoa, vaikka itselläni oli melkein koko matkan turvaton olo ja olisin kaivannut turvavyötä. Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin , on hyvä päättää tämä päivä . :)

kuvia hieman torilta^& ->




festareilta.
 




tältä mä näytin riksan kyydissä, oli musta aika jännittävää / pelottavaa.



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

7 / 10

Heippa,
kohta on reissua takana kaksi (2) kuukautta. Mitenkäs tää aika meneekin näin nopeesti. Päivät kuluu ihan hujahtamalla, pääsääntöisesti ollaan oltu sairaalalla aamupäivät n. 8-11.30 ( ja iltapäivillä on saattanut olla luentoja ). Muuten ollaan otettu rauhallisesti käyden rannalla tai tehty koulutehtäviä.

Muutaman viikon ajan ollaan saatu sairaalaan mukaan kaksi Vietnamin kielen tulkki opiskelijaa, heistä on ollut toooodella paljon apua meille. Tuutorimme puhuvat tulkeille vietnamia ja saamme suomeksi käännöksen. Siistii. Harjoittelun alussa hämäräksi jääneet asiat ovat nyt ns. avattu selkeiksi. Pääsimme tutustumaan myös sairaalamme teho- osastoon .

Tämä 6 paikkainen osasto oli tällöin puolillaan, eikä kiirettä näyttänyt hoitajilla olevan. Osasto alkoi omaan silmääni näyttämään jo hyvin länsimaalaista tasoa omaavalta, tosin tämän osaston sekä välineet sinne olikin rahoittaneet ilmeisesti Italialaiset. Osastosta itsellini jäi mielikuva, että sinne pääsee jos rahaa löytyy. Vaikka teho-osasto kuntoiseksi potilaiksi itse miellän mm. elvytetyt potilaan tai epävakaat elintoiminnot omaavan potilaan, niin täällä osastolla voi olla stabiili potilas jonka mahdollisesta sairaskohtauksesta on aikaa kulunut 5vk ja hänellä ns. kuntoutus vaihe menossa.

Mainittakoon vielä se, että elvytyskärryjä en ole pahemmin osastoilla nähnyt. Vierailemalla teho-osastolla on elvytyksissä käytettävä defibrilaattori, mutta se oli tällä hetkellä rikki ja korjauksessa.
 




Viimeinen viikko kirurgisella osastolla, ja tämä tarkoittaa itselleni sitä, että olen nyt suorittanut kirurgian harjoittelun kokonaan. Enää pitäisi lähettää tarvittavat tehtävät opettajalle. Seuraavat kolme viikkoa vielä lasten osastolla. Viikonlopun vietimme muiden suomalaisten kanssa jälleen kauniissa HoiAn:issa. Sääksi tiedotteet lupailivat ukkosta ja kunnon sateita koko viikonlopun ajaksi. Sää kuitenkin osasi yllättää positiivisesti lauantaina, kun aurinko paistoi ja pääsimme nauttimaan lämmöstä ja valosta uima-altaalla.



Viikonlopun aikana tuli jälleen teetättyä muuta mekko jaja syötyä todella hyvin . Kävimme lauantai illasta syömässä ravintolan valmiin menun , johon omalta osaltani kuului ;
alkuruoka

pääruoka

namnam ( ei ollut viikonlopun ainut jälkkäri ) :D

Kaikki tämä 8 e .

Loppuun tulee muita kuvia viimeviikolta että viikonlopulta ; 

Erään aamuluennon aiheena meillä oli lääkkeiden antominen ihon alle, lihakseen, suoneen sekä tipan laitto , pääsimme myös harjoittelemaan lääkkeiden vetämistä ruiskuun . Huisii.


kanyloitu nukke.

käsi odottamassa lääkkeen saamista

meijän naapurissa on oikeen ihana pikkulapsi.

Tällä tytöllä on ihan oma tahto. Eipä pahemmin kuuntele mitä muut sanoo. Mutta söpö se kyllä osaa olla. :)

Lapset tekemässä pullokorkeista tasaisia "rahoja"


mun viikonlopun toinen jälkkäri ! suklaamousse kakku ! nam.

take-away kahvia.
Otettiin erään Suomalaisen kanssa tämmöset teema tatuoinnit, ovat tosin vaan hennaa, kelpais tommonen mulle kyllä tatuointinakin.

maisemia HoiAn- Hue, bussista.

viime viikonloppuna matkustettiin tämmösellä makuubussilla, toivon tämmöstä nytkin, mutta jouduttiin istumaan. 

bussissa on tunnelmaa.

me ! 

minä ja mun yksi uusista mekoistani.