keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Joskus kunnon itku on juuri sitä, mitä tarvitsee kasvaakseen. - Muumien ohjeita parempaa elämää

Olemme likkojen kanssa tässä jo kovasti pohdittu, miten erilaisia tapoja ja käytäntöjä on meidän Suomen ja Vietnamin terveydenhuollon välillä. Haluaisinkin nyt jakaa ihan muutaman esimerkin työn / harjoittelun että henkilökohtaisista kokemuksista.

Tuutori "ohjaajamme" ovat itsekkin sairaanhoitajia. Heillä on mielestäni todella laaja osaaminen ja onkin ilo että saamme olla heidän seurassaan. He ovat kertoneet että apteekeista täällä päin saa lähes mitä vain lääkkeitä, paitsi morfinia, joka on lähinnä syöpäpotilaille . Kipulääkitystä harvemmin sairaalan puolelta annetaan. Antibiootit annetaan suoraan neulalla suoneen, koska se on kuulema helpompaa. Lihakseen lääkkeiden antoa suoritetaan paljon myös, mutta olen käsittänyt sen olevan hieman haasteellisempaa kun suoneen laitto . 

Leikkauksiin ja toimenpiteisiin valmistautuminen on oma lukunsa myös. Ennen jokaista toimenpidettä otetaan verikokeita sekä röntgenkuva keuhkoista. Valmistelut tapahtuvat ensiavussa (eli verikokeet että röntgen),  josta potilas siirtyy mahdollisesti jopa ulkokautta kävellen tai sängyllä oikealle osastolle.

Täällä potilas saa kävellä suoraan leikkaussaliin, siellä hänet riisutetaan täysin alasti, jonka jälkeen hän käy leikkauspöydälle pitkälleen toimenpiteestä riippuen jopa peiton alle. Jokaiselle nukutus että toimenpide potilaalle laitetaan vihreä viggo. Täällä hoitajat ovat todella taitavia tipan laittajia. Nukutuksessa käytetään Suomen tavoin Propofol:lia.

 Steriilit vaatteet tulevat pesulasta, jossa ne laitettu lakanan sisälle josta niitä tarvittaessa otetaan. Käsiä pestään, mutta on ihan okei, jos niihin jää hieman saippuaa, hanskat puetaan siihen päälle vaan. Eikä käsidesiä käytetä. Happi tulee isoista happipulloista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti